Pari viikkoa sitten (16.10.) tuli kolmenkympin rajapyykki vastaan. Olen kuullut että joillain on ikäkriisejä täysiä kymmeniä täyttäessä, hieman ihmeissäni kuuntelen omia tuntojani, enkä löydä edes pientä kriisin poikasta.

 

Enemminkin päinvastoin, oloni ei tunnu ollenkaan ikäni edellyttämältä. Edelleen tekee mieli hyppiä trampoliinilla aina tilaisuuden tullen, pelata tietokonepelejä, ottaa vauhtia ja liukua läpi kaupan ostoskärryillä ja monta muuta ei niin aikuismaiseksi miellettyä puuhaa.

 

Keskustelin aiheesta ystäväni kanssa, hän sanoi että tuohan on juuri sitä ikäkriisiä. Yritetään epätoivoisesti käyttäytyä kuin nuorempana. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin totesi, että se toki edellyttäisi tapauksessani sitä, että olisi edes joskus käyttäytynyt aikuismaisesti.

 

Eli ei kriisejä. Koska nykymeno tuntuu hyvältä, niin jatketaan samaan malliin.

 

Paljon onnea miulle