Tänään iltapäivällä kävin vetämässä tämän pikkujoulusesongin viimeisen taikaesityksen. Nyt on aika lepäillä, ostaa joululahjat ja valmistautua joulun viettoon.

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Viime jouluna Äiti ei enää esittänyt perinteistä "milloin aiot etsiä oikeita töitä" kysymystä. Ehkäpä hänkin on jo ymmärtänyt että taikuri voi olla "oikea" ammatti. Ymmärrän toki äitini huolen, sillä taikurin työ on stressaavaa ja toimeentulo epävarmaa.

 

Viime talvena äiti oli huolissani hampaistani, tulennieleminen kun kuulemma pilaa hampaat. Hän sanoi, että minun pitäisi keksiä jotain muuta tekemistä.

 

Tulennielemistä on kolmea eri tyyppiä:

- nielemistä, jossa soihtu sammutetaan suussa.

- puhaltamista, jossa palavaa nestettä puhalletaan soihdun läpi, jolloin saadaan aikaan näyttävä tulipatsas.

- tulen "sylkemistä" (tällä ei ole kovin pätevää suomen kielistä termiä), tässä soihtu sammutetaan suussa ja samalla tuli jätetään palamaan suuhun, josta voi sitten puhaltaa 20-30 cm korkeita liekkejä.

 

Näistä kolmesta viimeinen on se, joka pilaa hampaat, ja koska en tee sitä, ovat hampaani turvassa.

 

Tämän keskustelun jälkeen aloin miettiä, että josko päättäisinkin ryhtyä - syystä tai toisesta - oikeisiin töihin. 

 

Päällimmäiseksi nousi kysymys, mitä muuta minä osaisin tehdä? Olen 26-vuotias taikuri/sirkuskoulun opettaja, jolla on yhdistelmätutkintona suoritettut yo-merkonomin paperit ja kesken jätetyt opinnot ammattikorkeakoulussa matkailu-linjalla.

 

En ole tehnyt päivääkään koulutustani vastaavaa, saati mitään muutakaan "oikeaa" työtä. Esiintynyt olen 15-vuotiaasta asti ja sirkuskoulussa opettanut neljä vuotta. Tältä pohjalta alanvaihto ei vaikuta kovin helpolta vaihtoehdolta.

 

Toisaalta taas en voisi kuvitella eläväni muulla tavalla. Olen tottunut taikurin epäsäännölliseen elämään, sen hyviin ja huonoihin puoliin.

Pidän esiintymisestä, harjoittelusta, uusien temppujen suunnittelusta ja ennen kaikkea siitä, että olen oma "pomoni".

 

"maailma on kaunis ja hyvä elää sille

jolla on aikaa ja tilaa unelmille"

-Vexi Salmi-