torstai, 31. heinäkuu 2008
Päivitystauko on venynyt tällä kertaa pidemmäksi kuin
koskaan aikaisemmin, kai. Syynä tähän on se, että vedin itseni todella piippuun
kevään aikana, ehkä paremmin kuin koskaan aikaisemmin, joten työkuntoon
palautuminen on kestänyt tavallista pidempään.
Laivalla alkoi rutiini löytyä jo viimeisten lähtöjen
kohdalla, keilarutiini meni ilman pudotuksia ja muutkin numerot toimivat kuten
piti. Toukokuun loppuun ajoittui todellinen kevään sesonki. Ollessani laivalta
vapaalla ohjasin sirkuksen kevätesityksen ja tein joitain keikkoja maissa.
Huhti-toukokuu vierähti käytännössä ilman vapaapäiviä. Toukokuun lopulla
laskeskelin että viimeisen kolmen viikon aikana olin tehnyt viisikymmentäkolme
esitystä. Se on paljon se.
Lavaesiintymiset päättyivät 1. kesäkuuta, jonka jälkeen
vietin viikon Turussa sirkusta opiskellen. tämän jälkeen jäin suuresti
kaivatulle kesälomalle. Takki oli todella tyhjä ja olo oli sellainen että jos
haluaa itsensä tappaa, niin eikö sen voisi tehdä vähemmälläkin vaivalla?
Kesäloma alkaa tepsiä pikkuhiljaa, heinäkuussa olen jo
tehnyt joitain keikkojakin, koettaen kuitenkin pitää työmäärän minimissä ja
keskittyä puutarhan hoitoon ja oman kehon kuntouttamiseen. Pää on jo kunnossa
mutta kroppa ei ihan vielä.
Uusi ohjelmanumeroni jossa jonglööraan keilapalloa ja kahta
sapelia yksipyöräisellä ajaessani, on yllättänyt fyysisyydellään. Käytän
paikallaan ajaessani oikeaa jalkaani, joten kun tekee esityksen kaksi kertaa
päivässä kahden kuukauden ajan, niin se alkaa näkyä ja tuntua. Selkä, jalkaterät,
pohkeet, ranteet ja sormien nivelet kipeytyivät ja aamuisin olo oli kuin
haudasta nousseella. Nyt kivutkin alkavat helpottaa, kiitos levon, hieronnan ja
kevyen liikunnan.
Lauantaina alkavat Kouvolan taikapäivät, ohjelmassa on
luentoja ulkomaisilta huipuilta, taikuri ystävien tapaamista ja viihdeohjelmien
sm-kilpailut. Olen jälleen kilpailussa mukana, tavoitteeni oli parantaa
viimekertaista tulosta (voittaa), mutta tällä erää se ei tunnu realistiselta
tavoitteelta. En ole pystynyt treenaamaan kesällä niin paljon kuin olisi
pitänyt, eikä tunnu siltä että olisin onnistunut kehittämään ohjelmaani
riittävästi viimekertaiseen nähden.
Tällä kertaa lähden siis kisoihin Suomen huippu-urheilijoilta lainatulla lampaan asenteella: ”teen parhaani
ja katsotaan mihin se riittää”. Mielestäni realistinen tavoite on finaalipaikka
kuuden parhaan joukkoon. Vaikka onkin typerää lähteä kilpailemaan tällä
asenteella, en halua perua osallistumistani. Otetaan tämä vaikka treenin
kannalta ja sitten seuraavalla kerralla voitetaan.
*japania, tarkoittaa itsemurhaa työtä tekemällä vrt.
seppuku/harakiri