Eilinen setti meni ihan kivasti. Eniten jännitin miten uusi materiaali toimii, muutoin esitys ei enää jännittänyt niin paljon kuin ensimmäisellä kerralla. Fiilis oli ennemmin malttamattoman odottavaa "milloin pääsen lavalle?" -meininkiä.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Testatut jutut toimivat paremmin kuin viimeksi, uusista jutuista noin puolet. Tämä on aloittelijalta jo hyvä suoritus. Mutta täydellisyyden tavoittelijana en ole kovin tyytyväinen, luonteelleni ominaista on, että toisella kerralla pitäisi osata jo, ihan hyvä ei riitä. Mutta väittäessäni olevani jo yksi Suomen parhaista stand-up -koomikoista, en liioittele..   valehtelen.

 

Tällä kertaa settini kesti hieman pidempään kuin viimeksi, hieman alle kymmenen minuuttia. Seuraavana tavoitteena olisi saada 15 minuuttia toimivaa materiaalia, jolloin voisi jo alkaa pikkuhiljaa keikkailla muuallakin kuin open mike -illoissa.

Nyt taas tiedän mikä toimii ja mikä ei ja sain taas osviittaa siitä mihin suuntaan esitystäni tulisi kehittää. Ei muuta kun lehtiö ja kynä käteen ja miettimään mikä maailmassa on vikana ja miten ruotia sitä hauskasti.

 

Hienoa oli jälleen kerran nähdä myös ammattimiehet asialla, Mika Eirtovaara ja Harri Lagström osasivat asiansa ja vetivät todella hienot setit. Erityisesti Harri Lagströmin esitys teki minuun suuren vaikutuksen, hän puhui mm. rasismista, nälänhädästä, markkinavoimien kaikkivoipaisuudesta. Aika "diippii shittii", hänen tyylinsä oli todella kantaaottava ja vihainen, mutta silti hauska.


Meikäläinen velmuilemassa lavalla.